Sitä samaa, sitä samaa...

Ollaan taas treenailtu. Muun muassa Mestan kanssa häiriötreenejä, joissa ensin kaikki koirakot kulkivat sikin sokin noin 10x10m alueella. Samoin kuin viimeksi vastaavissa, en käskyttänyt Mestaa vaan halusin sen oma-aloitteisesti kulkevan mukana ja pitävän kontaktia ja kyllähän se niin hienosti taas mukana kulki, ettei voi kuin kehua. Se on kyllä hoksannut hyvin tuon muiden ignooraamisen, vaikka en puhuisikaan sille mitään. Huomaa myös hallissa muissa tilanteissa, että vaikka mennään ihan toisten koirien vierestä vapaasti hengaillen, niin ei vilkaisekaan toisia koiria vaan odottaa minulta jotain tehtävää tai palkkaa.

Häiriöhengailujen jälkeen häiriöpaikallamakuu rivissä. Kouluttaja teki omalle koiralleen luoksetuloa rivin eestä vain parin metrin päästä paikallaolijoista, laitteli omaa koiraansa vuoroin jokaisen paikallaolijan viereen ja käskytti istu-maahan-istu. Heitteli palloa koirien väleistä, yritti houkutella niitä ylös (tähän Mesta yhden kerran meinasi hairahtua, mutta sai välittömän lisäkäskyn maassapysymiseen, jonka jälkeen yritti olla välittämättä houkuttelijasta) yms. Mestalla oli etupalkka kiinnekohtana ja kävin aina väliin palkkaamassa sitä pienesti. Tosi hienosti jaksoi useamman minuutin paikallaolon häiriöiden kera, yhden kerran kävin välissä vapauttamassa sen etupalkalle ja sitten laitoin uudestaan maahan paikallaoloa jatkamaan. Treenien lopuksi otettiin ihan tavallinen paikallaolo ja sekin Mestalla bueno. Tästä jopa vois tulla hyvä liike sittenkin.

Mestalla on luoksetulo hidastunut sen jälkeen, kun marraskuulla vaihdoin sen suorasta sivulletulosta ensin eteen istumaan. Lumes tulee tosi vauhdikkaasti ja varmanoloisesti luokse jo niinkin, mutta Mesta kävelee tai korkeintaan ravaa, vaikka ois miten innostunut. Ei ollut vaikea senkään ongelman ratkaisu, reilusti pidempi välimatka luoksetuloon, niin johan tulee laukallakin ja kun varmuus lisääntyy, niin uskon laukkavauhdin lisääntyvän siinä samalla. Mestalle tosin todennäköisesti joutuu alkaa tekemään myös erikseen vauhdista palkkaamista, sen laukkakaan ei ole niin "tättärätää" kuin tahtoisin. Lumes on aina tullut kovaa, vaikka sitä ei ole koskaan erikseen vauhdista palkkailtu.

Seuraamista. En ole vieläkään osannut päättää, haluanko Mestalta nättiä tokoseuraamista vai reippaampaa pk-tottisseuraamista, joten molemmilla edelleenkin mennään. Mutta kuka jättää toisessa käännöksessä korjaamatta koiran vajaan takapäänkäytön, joka näkyy johtuvan oikeassa kädessä olevan palkan ennakoimisesta, ja vielä palkkaa moisesta laiskottelusta ja edistämis/vinousyrityksestä... Taidetaan ottaa kuuri palkkaa ihan jossain muualla kuin oikeassa kädessä.

Oli kiva nähdä videolta, miten Mesta liikkeestä seisomisessa aivan niiaa hienoisesti takajaloillaan, jotta saa liikkeen seis heti käskystä. Sillä onkin kyllä kaikki jäävät tosi napakat. Olisikohan tämä kolmas viikko, kun teen jääviä seuraamisen yhteydessä, aiemmin vain erillisillä harjoituksilla on näitä asentovaihtoja liikkeestä harjoiteltu. Parilla viime viikon treenikerralla oli pikkaisen hakemista seisomisessa, kun käsky tässä on ollut "sotsot", mutta koska tuomarit saattavatkin tulkita sen kaksoiskäskyksi, lyhensin pelkkään "sot". Tuo "sotsot" on Mestalla sellainen yleissana, joka tilanteesta riippuen tarkoittaa joko kieltoa tehdä jotain/ mennä jonnekin, tavaran pudottamista suusta, paikoillaan pysymistä ja/tai pysähtymistä. Oli helppo sitten ottaa se tähän käskyksi, kun koira valmiiksi jo tuntee sen merkityksen.

Mestasta on tullut aika kiihkeä haukkuja, ei ole turhanlänkytystä vaan oikeaa asiaa. Olen vähän joka välissä haukutellut sitä enemmän vähemmän ja aina hallissakin muiden juttujen lomaan tehty haukkuharjoituksia. Pidempään haukkumiseen, jotta pitää paikkansa eikä ala tarjoamaan lisää etäisyyttä, Mesta tarvitsee vielä kehuja haukun sekaan, niitä toki on tarkoitus vähitellen vähentää. Vapautussana on "jes" ja toki jos lelu lentää jo ennen sitä, niin ei se enää haukkumaan jää vaan hakee palkkansa. Paljon lisää treeniä tarvitaan haukun pidentämiseen koemittaiseksi (hakukokeisiin siis), nytkin jo on tuossa sellaista "eikösepalkkajotulesieltä onkopakkohaukkuamukavieläkin annajotänne"-äänensävyä. Pitäisi saada myös tasainen rytmi haukkuun, tuollaista alkukiihkoiluhaukkua kun ei edes pysty pitämään yllä kovinkaan kauaa.

On me vähän agilityiltykin, mutta jostain kumman syystä tykkään nykyään enemmän tokosta kuin agista eikä agikisoihin ole enää ollenkaan kiire ja hoppu heti alkuvuodesta (jos ollenkaan?) ja treenaaminenkaan ei kiinnosta samallalailla kuin kesällä. Onkohan meistä tulossa totisia tokoilijoita... Tässä vaiheessa, kun uusintaa ei onneksi ole enää tapahtunut, voi varmaan tunnustaa senkin, että pari viikkoa sitten Mesta päätti merkata putkeen. (Aaaargh!) Ajattelin, että tehdäänpäs kiva päätös tokotreeneille ja päästin Mestan pallon kanssa juoksemaan putkesta läpi, mutta juuri ennen suuaukkoa se tekikin äkkijarrutuksen ja nosti koipea. Karjaisin sille sen verran kovasti, että mitä mieltä olen tuollaisesta touhusta, ettei se meinannut uskaltaa mennä putkeen enää uudestaan (tietenkin laitoin sen menemään sinne uudelleen nähdäkseni, aikooko toistaa typeryyden). Onneksi se unohti seuraavan kertaan mennessä sekä merkkailun että sen, että sille oli putkessa ollessa oltu vihaisia.

Lumeksen kanssa on tunnistusnoudoiltu. Siinähän ei ole ollut mitään ongelmaa, mutta viimeksi kapulat sattuivat olemaan sellaisessa kohtaa lattiaa, jossa ilmeisesti oli jokin hyvä narttutuoksu (hallissa on tästä syksystä lähtien saanut treenata myös juoksuisten narttujen kanssa), ja Lumes kapuloita haisteltuaan vaihtoi haistelu- ja sitten myös nuolemiskohteeksi lattian. Odotin, että mikä on sen oma ratkaisu ja lussutti siinä sitä lattiaa, kunnes nosti pään ja katsoi kysyvästi minua, että mikäs se tehtävä olikaan... Kutsuin sen takaisin ja lähetin uudestaan etsimään, toi oikean. Uusinta, jossa taas maan haistelu ja nuolu, sitten kysyvä katse, ja kun ei itsenäisesti jatkanut etsintää, niin annoin uuden käskyn, alkoi haistella kapuloita ja toi oikean. Että näinkin voi näköjään käydä...

Ruutuun on löytänyt hyvin, vaikka joka treenissä ensimmäinen on tehty aina niin, että Lumes ei näe palkanvientiä. Se jopa bongailee ruutua, kun muuten vain kuljetaan ja yrittää väliin hakeutua sinne suuntaan. Luoksetulon stoppeja on muutaman kerran tehty nameilla luoksetuloleikkinä ja Lumekselle on tullut tosi hyvät pysähdykset. Tosin se saattaa pysähtyessään kääntyä jo valmiiksi taaksepäin, jotta näkee, minne nami lentää. Sen takia joskus muutama vuosi sitten luovuin tuosta tyylistä, kun tennispallon kanssa vastaava treeni tuotti sen, että käsimerkistä koira pysähtymisen sijaan kääntyy 180 astetta ympäri ja juoksee takaisin tulosuuntaansa, kun sinne se pallokin aina lentää... Tuohan on yleisesti käytetty opetuskeino ja suurin osa koirista pysähtyykin valeheitosta hölmistyneenä seisomaan, mutta ei toimi Lumeksella ihan samalla tyyliin.

Tätä en ole listaillut minnekään tavoitteisiin, harrastuksiin tai muutenkaan täällä tainnut aiemmin mainita, mutta ollaan treenailtu jo jonkin aikaa myös koiratanssijuttuja, lähinnä eri seuraamispaikkoja siihen seuraamista musiikin tahdissa-luokkaan. Jos sattuisi ajettavan matkan päähän kisat, niin ehkä voitais tänä vuonna osallistua, jos saan aikaiseksi tehtyä ohjelman ennen sitä. Mesta osaa näitä samoja juttuja myös ja senkin kanssa koiratanssikisat on ajatuksissa.