Ilo tekee hyvää maailmalle

Kirjoitin lokakuun puolivälissä Elämänilon kirjasta, joka on ollut minulla book crossing "lainassa" jo ainakin vuoden. Tartuin lokakuussa kirjan ensimmäiseen lauseeseen, nyt olemmekin jo sitten sivulla 21, jossa on kappaleotsikkona "Ilo tekee hyvää maailmalle". Kyseinen kappale alkaa sanoin: "Aidosti iloinen ihminen levittää parantavaa energiaa kaikkialle ympärilleen." Mitäpä muutakaan minulle siitä olisi voinut tulla mieleen kuin vaihtaa ihmisen tilalle koira ja että miten paljon positiivista energiaa saankaan katsellessani iloisesti touhuavia koiriani! Ja miten monenmonta onnen- ja ilonhetkeä olisi jäänyt kokematta, jos koiria ei olisi... Asiaa enemmän ajatellessani, palautui mieleen, että taisinkin olla joskus jo kirjoittanut aiheesta ja niinhän se oli, viime vuoden maaliskuulta Onnellisuuden päivä.

Kappale jatkuu muutamaa lausetta myöhemmin näin: "Elämänilo tekee hyvää maailmalle myös siksi, että me pidämme huolta asioista, joita rakastamme. Jos rakastamme luontoa, koemme sen kauneuden rikastavana ja tajuamme sen ylläpitävän elämäämme, silloin myös haluamme säilyttää sen." Vaikeahan se on nykypäivänä elää yhtään luonnonvaroja turhaan kuluttamatta, mutta pointti sanoilla  "pitää huolta" ja "säilyttää", nykymeno kun toisinaan tuntuu olevan suorastaan tuhoaminen. Esimerkkejä löytyisi ympäri maailmaa vaikka miten, mutta ihan täällä meilläkin on viime vuosina uutisoitu huolestuttavan paljon mm. suojeltujen metsätyyppien avohakkuista, juuri tänään törmäsin tuoreimpaan tapaukseen. Erot ihmisten arvomaailmoissa tosin johtuvat juurikin kohdasta "pidämme huolta asioista, joita rakastamme" ja monesti nämä asiat, joita rakastetaan, ovat tyystin muita kuin yhteistä hyvää edistäviä. Niinhän se on ja niinhän se aina tulee olevan, että kun yhteen suuntaan kumartaa, niin toiseen suuntaan väkisinkin pyllistää.