Tuli käytyä saksanpaimenkoirien tottisleirillä näkemässä useampia yksilöitä ja miettimässä, olisiko joku sen tyylinen, jollaista voisi itselleen ajatella (
kultaisianoutajiahan kävin kurkkimassa alkuvuodesta). Alkuperäisenä ajatuksena oli samalla myös jutella omistajien kanssa ja kysellä kivanoloisten koirien sukutaustoja, mutta päätin sittenkin jäädä vain ihan katselulinjalle, koska ensisijaisesti halusin nähdä niitä koiria ja jos keskittyisin jutusteluun, en pystyisi keskittymään katseluun (siten kävi osittain siellä kultsujen kanssa). Niinpä siis vain katselin, ja kuvailin, se ei häiritse keskittymistä.
Oikein hyväntuulinen ja mukavanoloinen koira oli tämä.
Tämä teki tosi kivasti töitä, sille haettiin rennompaa mielialaa.
Pentunen harjoitteli kahden lelun leikkiä ja siinä sivussa jotain pientä.
Kontakti hyvin, kaikki hyvin.
Tämä symppis pentu teki pientä seuraamista, ja tietty leikki pallolla.
Keskittymässä ennen treenin alkua.
Kaunokainen ei ollut niin rauhallinen ja helppo, miltä näyttää.
Narupallo oli monelle saksalaiselle pop.
Keskittymistä.
Vähän erilainen saksalainen... (suursnautseri siis)
Olis vähän tekemisenmeininkiä.
Emännän odottelua.
Tää koira oli niin herttainen, kun ylpeänä kanniskeli kapulaa.
Joko sais palloo...
