sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Saksanpaimenia tottisleiriltä

Tuli käytyä saksanpaimenkoirien tottisleirillä näkemässä useampia yksilöitä ja miettimässä, olisiko joku sen tyylinen, jollaista voisi itselleen ajatella (kultaisianoutajiahan kävin kurkkimassa alkuvuodesta). Alkuperäisenä ajatuksena oli samalla myös jutella omistajien kanssa ja kysellä kivanoloisten koirien sukutaustoja, mutta päätin sittenkin jäädä vain ihan katselulinjalle, koska ensisijaisesti halusin nähdä niitä koiria ja jos keskittyisin jutusteluun, en pystyisi keskittymään katseluun (siten kävi osittain siellä kultsujen kanssa). Niinpä siis vain katselin, ja kuvailin, se ei häiritse keskittymistä.

Oikein hyväntuulinen ja mukavanoloinen koira oli tämä.





Tämä teki tosi kivasti töitä, sille haettiin rennompaa mielialaa.

Pentunen harjoitteli kahden lelun leikkiä ja siinä sivussa jotain pientä.


Kontakti hyvin, kaikki hyvin.

Tämä symppis pentu teki pientä seuraamista, ja tietty leikki pallolla.




Keskittymässä ennen treenin alkua.

Kaunokainen ei ollut niin rauhallinen ja helppo, miltä näyttää.


Narupallo oli monelle saksalaiselle pop.



Keskittymistä.

Vähän erilainen saksalainen... (suursnautseri siis)

Olis vähän tekemisenmeininkiä.



Emännän odottelua.

Tää koira oli niin herttainen, kun ylpeänä kanniskeli kapulaa.


Joko sais palloo...

9 kommenttia:

  1. Voi eiiiiii! Mun sydämessä niin läikähti näiden kuvien kohdalla. On nuo sakemannit vaan niin kertakaikkiaan uskomattomia otuksia <3 Erityisesti noi harmaammat yksilöt vetää puoleensa. Pääsipä päähän sellainen ajatuskin, että mitä jospa vielä joskus... Mut ei saa! Ei voi!

    Mut tollanen supertyökoira, ah ja voi <3

    VastaaPoista
  2. Vastaukset
    1. Olen kiltti kuvaaja, joten julkaisin vain edustavimmat otokset. :)

      Poista
  3. Aivan ihania :) Toivottavasti oli positiivinen kokemus kokonaisuudessaan!
    Mietitytti tuossa jo aikaisemmin, että eikö hollannin- tai belgian paimenkoirat olis myös vaihtoehtoina? Hieman sirommat vaihtoehdot sakemanneille.. ja ehkä hieman pörröisemmätkin :)
    nimimerk. holskua tulevaisuudessa toivova

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä kiva käydä näkemässä, vaikka eihän tuo ollut kuin pieni pintaraapaus koirien kokonaisuudesta, mutta silti. Aika monella koiralla oli ääntelyongelmaa ja se on heti sellainen ei mulle kiitos-asia. Myös ylivireyden kanssa tasapainoilua näkyi ja leluista irrottaminen oli monelle koiralle vaikeaa. Mutta oikein positiivinen fiilis sinänsä jäi koirista. :)

      Hollanninpaimenkoirien luonne/ominaisuudet ei ole ihan sitä mitä haen, ei tosin ole kaikkien saksanpaimenkoirienkaan, mutta rotu on lukumääräisesti niin paljon suurempi, että siitä on varaa löytää mieleisensä. Belgit taas jostain syystä ei iske yhtään ja ne ois muutenkin agissa sitten liian nopeita mun ohjaukselle.

      Poista
  4. Koirakuumetta ilmassa? :) Selviskö sulle ton ekan koiran virallinen nimi? Mä tykkään hirveesti noista manttelivärisistä, mutta niitä ei käyttölinjoista hirveesti löydy :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos käy päivittäin viiden kasvattajan sivuja päivystämässä, niin eihän tää vielä vakavaa ole, eihän..?

      Pimentoon jäi senkin koiran nimi (omistajan etunimen sen sijaan kuulin). Piti kysyä, mutta vaihdoin sitten toiselle kentälle katselemaan (koirat oli jaoteltu usealla eri kentälle, ehdin seuraamaan niistä neljää) ja se unohtui, ja palatessani piipahtamaan siellä kentällä, olivat jo lopettaneet. Periaatteessa mulla vois olla mahdollisuus saada se selville, koska kaveri oli siinä ryhmässä ja saattais muistaa kutsumanimen + tietää jonkun ihmisen, joka tietäis.

      Ja samis, mustakin just tuo väritys on nätein. Toki koira on muutakin kuin väri, mutta jos ois varaa valita kahdesta muuten samanlaisesta koirasta, niin mustaruskeen ottaisin. Mut jotenkin jännä, että linjojen välille täytyy tehdä niin selvä ero, ettei edes "näyttelyväristä" pidetä.

      Poista