maanantai 28. joulukuuta 2015

Vetokoirina

Lumes on aina tykännyt juoksemisesta, myös kytkettynä polkupyöräillessä ja potkukelkkaillessa. Yhteen aikaan haaveilin sen kanssa saksanpaimenkoirien kestävyyskokeeseen (AD-koe) osallistumisesta ja vuosina 2011 ja 2012 kävinkin suht ahkeraan keväällä ja syksyllä pyöräilemässä Lumeksen kanssa. Koe tähtäimessä hankin (tai siis pyysin lahjaksi) polkupyörätietokoneenkin, jotta sain kerättyä tietoa pyörälenkkiemme pituudesta ja keskinopeudesta. Yleisin pyöräilylenkkimme oli pituudeltaan reilut viisi kilometriä, toisinaan mentiin lyhyempää kolmen kilometrin kierrosta, näissä kaikkien pyöräilyjen yhteenlaskettu keskinopeus oli 11km/h (vaihteluväli 10-14km/h). Nopeamminkin oltaisiin edetty, jos oltaisiin menty koko matka vain kotoa pois päin, sillä heti kotiinpäin käännyttäessä Lumes aina hidasti pykälän verran vauhtia.

AD-kokeessa koiran tulee juosta polkupyörän vierellä vauhtia 12-15km/h ensin 8km (15min tauko), sitten 7km (20min tauko) ja viimeisenä 5km (15min tauko), jonka jälkeen suoritetaan seuraamisliike. Suunnitelmani oli, että kun parilla kertaa kierrettäisiin 10km yhteen menoon, niin oltaisiin valmiita osallistumaan kokeeseen (koko koematkaa on turha harjoitellessa juoksuttaa), mutta en vain koskaan saanut itsestäni sen vertaa irti, että olisin valinnut pidemmän lenkin. Lumes kyllä oli aina virtaa täynnä viiden kilometrin jälkeen kotona ja olisi helposti jaksanut lähteä uudestaan, mutta kun itselläni muka takamus puutui ja jalat väsyi... Mestan tultua 2013 ja Allun sairastellessa ei tullut pyöräiltyä enää ollenkaan, ja nyt se on jo myöhäistäkin, kun kokeeseen on koiralla korkein osallistumisikä 6 vuotta.

Lumes tykkää myös vetämisestä ja pyöräillessä vetääkin aina niin kauan kuin mennään kotoa poispäin, potkukelkkaillessa into loppuu nopeammin, koska on pyöräilyä raskaampaa. Toivoin Mestasta vetokaveria Lumekselle, yhdessä toisen kanssa Lumeskin jaksaisi pidempään, mutta Mesta ei näe kytkettynä juoksemisessa ja vetämisessä yhtään järkeä. Kävin toissakesänä sen kanssa kerran pyöräilemässä, kyllähän se mukana juoksi, mutta oli ihan evvk-asenteella. Potkukelkkailemassa on käyty useamminkin yhdessä Lumeksen kanssa, mutta Mesta ei halua ottaa yhtään vetovastuuta (ei eroa, vaikka vaihtaisi valjaitakin toiseen ja olisi joustopala remmissä) eikä siten kevennä Lumeksen taakkaa. Juoksee kyllä Lumeksen rinnalla, jos sen siihen käskytän, mutta näkyy, ettei ole yhtään sen juttu vaan juoksee tylsistyneenä/ keksii itselleen viihdykettä Lumeksen härkkimisestä. Ai, että kun olisi kiva kelkkailla, jos saisi Lumekselle kunnon vetokaverin! Yksi sakemannihan mulle on kyllä jo pari vuotta sitten luvattu vetotreeneihin, mutta asuu yli 50km päässä, joten ei ole tullut ajeltua sinne asti ulkoilemaan.


2 kommenttia:

  1. Hauska filmi. Selvästi näkyy kumpi juoksijoista oli juoksija sielultaan ja kumpaa vähän tylsistytti, hihii.
    Lumes-rassukka, joka siellä yrittää tehdä miehen työn, mutta pikkuveli häiriköi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin noin, sanoit ihan oikeat sanat, eipä mulla ole lisättävää. :)

      Poista