sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Pienentynyt pupilli

Mesta on käynyt ensimmäisessä silmätarkastuksessaan reilu vuotiaana kesäkuussa 2014. Silloin Mestalla todettiin olevan täysin terveet silmät, joskin eläinlääkäri sanoi, että oikeassa silmässä ehkä näkyy jotain pienen pientä juttua, mutta ei ole varma, koska silmään ei mennyt riittävästi laajentavia silmätippoja eikä pupilli siten ollut ihan niin riittävän laajentunut kuin silmätarkissa pitäisi olla.


Alkusyksystä 2015 huomasin Mestan oikeassa silmässä kummallisia pigmenttipilkkuja ja käytiin toisella silmiin erikoistuneella eläinlääkärillä niitä ihmettelemässä useamman kerran. Samaisen silmän pupilli ei edelleenkään laajentunut kunnolla, vaikka tipat varmasti menivät silmään, kuten pitikin. Käväistiin pigmentin vuoksi vielä yhdellä toisellakin, vielä enemmän silmiin erikoistuneella eläinlääkärillä ja todella erikoiseksi tapaukseksi hänkin pigmenttikertymää nimitti.


Kesäkuussa 2016 Mestan virallinen silmätarkastus uusittiin ja se olisi mennyt puhtain paperin, kuten vuonna 2014, mutta kerroin siitä parin vuoden takaisesta "ehkä siellä jotain on, ehkä ei" ja niinpä kun silmään oikein kovasti tirkisteli, sieltä juuri ja juuri erottui PHTVL aste1 eli sikiöaikaisia verisuonijäänteitä oikeassa silmässä.


Vuoden kuluttua, eli viime vuoden kesäkuussa, Mesta kävi jälleen silmätarkissa (sittemmin SM-kisojen alle jääneiden) pentusuunnitelmien vuoksi ja silmissä oli vikana edelleenkin vain ne  oikean silmän pigmenttipilkut ja PHTVL, sekä toki se, ettei oikean silmän pupilli edelleenkään laajentunut normaalisti.


Viime vuoden lopulla huomasin Mestan oikean silmän pupillin olevan noin puolet pienempi kuin vasemman silmän pupilli. Kirkkaassa valossa se pieneni niin pieneksi, että melkein kuin ei olisi pupillia ollenkaan. Muutama viikko sitten käytiin sitten sen vuoksi silmäeläinlääkärillä ja on kuulemma yhtä erikoinen juttu kuin ne pigmenttiläiskät. Silmästä ei edelleenkään löydetty mitään muuta vikaa (paitsi syvyysnäkö puuttuu nyt tästä silmästä tuon pupillihomman vuoksi), kaikki ihan puhdasta, myös silmäultra. Tällä kertaa pupilli ei vain laajentunut enää yhtään, vaikka siihen laitettiin jotain erikoislaajentavia tippoja. Sillä testillä saatiin suljettua pois jokin sympaattisen hermoston ääreisosien vammat. Mitään diagnoosia ei tähänkään pystytty antamaan, kuten ei niihin pigmentteihinkään, mutta epäilynä synnynnäinen hermostosairaus. Magneettikuvauksella selviäisi, missä hermotuksessa vika on, mutta mitään parannusta ei siltikään olisi. 


On tuo Mesta nyt näköjään oikeasta silmästää vallan erikoinen koira, kun siinä on kaksi hyvin erikoista sairautta/vikaa. Kysyin lääkäriltä, voisivatko silmäviat liittyä Mestan pään erikoiseen kuviointiin (päänalueen merkit ovat epäsymmetriset) ja karvojen kasvusuuntaan (kuonolta otsalle menee ns. ridge eli vastakarvaan kasvava harjanne), mutta kuulemma siinä tapauksessa pupillissa olisi pitänyt jo heti syntymästä näkyä epämuodostuma. Tosin, ehkä tuo hermotusvikakin olisi näkynyt magneettikuvissa jo pentuna...

2 kommenttia:

  1. Kyllähän niitä kaikenlaisia sairauksia ja vikoja löytyy koko ajan uusia. Harmi vaan, kun omalle kohdalle osuu - tunnettu tai tuntemattomampi. Toivotaan, että Mestan näkö kuitenkin säilyy riittävän hyvänä, että elämän laatu ei kärsi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lääkäreille se on varmaan mielenkiintoista nähdä joskus jotain erikoisempaakin. :D Tutut kyllä lohdutteli, että moni koira pärjää yhdelläkin silmällä, mutta jospa tuo nyt toivottavasti ei Mestalla siihen asti kuitenkaan menisi.

      Poista