perjantai 11. toukokuuta 2018

NEUfrau MHB-mahaKARP teki koirastani läskin

Otsikon negatiivisesta sävystä huolimatta aihe on hyvinkin positiivinen. Mestahan laihtui viime syksynä ruuansulatuselimistöön liittyvien ongelmien (linkki) takia 17 kilosta 14 kiloon. Kolmen kilon painonpudotus ei määrällisesti kuulosta suurelta, mutta alkuperäiseen, jo valmiiksi hoikassa kunnossa olevan koiran painoon suhteutettuna 20% prosenttia painosta pois on paljon. Ilman lapinkoiran pörröistä turkkiaan Mesta olisikin näyttänyt luurangolta, mutta turkkinsa ansiosta laihuus ei näkynyt niin selvästi ulospäin vaan sen huomasi ainoastaan laittamalla kädet kylkiin ja kauhistumalla, miten selvästi kylkiluut erottuvat heti turkin alla.

Hieman marraskuun puolivälin jälkeen erään kaverin vinkistä tehty ruuanvaihto mahakarppiin (ja MEA-lisäravinteeseen) kuitenkin muutti tilanteen. Mesta pulautti edelleen ruokia pois, mutta toisin kuin muilla ruuilla, jolloin pulautukset olivat olleet sulamatonta ruokaa, mahakarpin vatsa sentään sai sulatettua näinä huonoinakin päivinä ja pulautukset olivat "sulanutta velliä" ja muita vatsanesteitä. Mestan paino myös alkoi nousta kilon per kuukausi tahdissa ja Mestan painaessa alkuvuodesta jälleen pitkästä aikaa sen 17kg, vähensin hieman ruuan määrää. Mutta miten läskiltä se normaalipainoisena näyttääkään ja tuntuukaan, kun tottui kuukausia katselemaan ja kyljistä kokeilemaan sellaista laiheliinireppanaa. En meinaa ollenkaan tottua nyt takaisin siihen, että sen paino ja kylkituntuma ovat normaalit ja Mesta-reppana on saanutkin huumorilisänimen "läskipunkero".


Mahakarpissa ärsyttää kyllä monikin asia. Sitä ei saa täälläpäin mistään kaupoista vaan se pitää tilata suoraan Neufraulta rahtina tai Vauhti-Raksun kierrokselle. Se on pakaste. Mesta syö vajaan puoli kiloa päivässä ja meille mahtuu pakastimeen vain 25kg, joten 50 päivän välein pitää tehdä uusi ruokatilaus ja rahtikulut on suhteessa suuremmat, kun tilaa vain tuon 25kg kerralla. Ison pakastimen hankinta on kyllä vakavassa harkinnassa. Mahakarppi haisee pahalta, joskin olen tainnut jo tottua sen hajuun, koska se ei haise enää niin pahalta kuin aiemmin. Mestan ruokinta kuitenkin siirtyi heti karppauksen alettua kylpyhuoneeseen, jottei koko asunto lemua mahakarpilta. Tosin kypsymisvaiheessa olevatkin hieman tuoksahtavat paukkauksensa läpi, kun pidän niitä avoimessa kulhossa, tämän voisi välttää suljetulla kypsyttämiskulholla. Karpilla ruokkiminen on yhtä säätämistä, kun ensin se pitää ottaa pakastimesta jääkaappiin sulamaan ja jääkaapista huoneenlämpöön kypsymään 2-4 päiväksi - joskin reissatessa tämä on kyllä etu, kun kypsymässä olevat pötköt säilyvät sellaisenaan muutaman päivän toisin kuin tavis lihatuotteet. Avatut pötköt säilytetään jääkaapissa ja säilytysrasian tulee olla tiivis, jottei jääkaappi ala lemuamaan mahakarpilta.

Kypsyneet pötköt tunnistaa pinkeydestä niitä sormella painaessa ja pötköistä roiskahtaa paineella nestettä ulos avausreikää tehdessä. Tämäm vuoksi itse avaan pötköt ujuttamalla pitkäteräisen veitsen rasian kannen alta rasian sisälle ja tökkäisen tämän varotoimen kera yhden kolon ja sen jälkeen vasta pidemmän avausviillon. Tämä avaushifistely toisaalta taas sotkee säilytysrasian, jota pitää joka päivä olla pesemässä tai ainakin paperilla kuivaamassa, joten olen aika pitkälti siirtynyt pitämään pötköt pakastepusseissa ja näin ollen hommasta tulee siistimpää nesteiden purkautuessa pussin sisälle. Joskin tässä tyylissä taas aiheuttaa morkkista muovipussien tuhlailu, joka on jo muutenkin ahdistavaa, kun kaikki nämä ruuatkin on pakattu muoviin. Ei muoviton maaliskuu kyllä onnistunut ollenkaan.


Mitä tämä mahakarppi sitten on? No se on ns. elävää ravintoa, maitohappobakteerikäymisellä kypsytettyä vähähiilihydraattista koiranruokaa, jonka valmistusaineina ovat naudan maha, sian pistoliha, porkkana, hapankaali, omenaviinietikka, inkivääri ja valkosipuli. Neufraun sivuilta löytyy karp-ruokien tarina (linkki). Mea-lisäravinteen (myydään 7x100g palleroina) nimi tulee seuraavien sanojen alkukirjaimista: M=maitohappobakteeri E=entsyymi A=antibiootti (luonnollinen). Meassa on naudan mahaa, puolukkaa, hapankaalta, valkosipulia, omenaviinietikkaa, piparjuuriraastetta, piimää, pellavasiemenrouhetta ja pähkinää. Alla kuvassa punertavampi ruoka on mahakarppia ja rusehtavampi meaa. Mestan mielestä molemmat on tosi herkullisia. Kuten monille muillekin koirien ruokintatyyleille, myös Neufraun tuotteille löytyy kannattajansa ja epäilijänsä. Se, mitä minä tiedän, on se, että mahakarppi on kaikista parhaiten imeytyvää ravintoa, mitä Mesta on kuuna päivänä syönyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti