Erikoisempaa tunnistusnoutoa ja muitakin treenikuvia

Tokossa yksi monelle koiralle (ja miksei ohjaajallekin) tärkeä juttu on se, että hommat eivät saa käydä tylsiksi, treeneihin täytyy keksiä vaihtelevuutta. Lumeksen kanssa onkin jo useamman kerran käyty treenimässä tunnistusnoutoa varastohallissa ja hyllyjen välissä kiertely on Lumeksesta huippuhauskaa. Lumeshan osaa kyllä ihan sen virallisenkin kaavan mukaan tunnarin, mutta hallissa ollaan tehty alkupään harjoituksia eli yhden kapulan piilotusta. Hajumaailmahan on tuolla paljon vahvempi kuin treenikentillä tai -halleissa, mutta ei koiran nenää huijata, helposti löytyvät oikeat tuotavat.

Tykkään aloittaa tunnarin opetuksen piilottamalla ensin yhtä kapulaa heinikkoon, näin Lumes on aloittanut ja Mestallekin koko kesän olisin halunnut jo ensimmäisiä harjoituksia tehdä. En ole kuitenkaan ollut varma, toisiko Mesta kapulaa suoraan takaisin tai pitäisikö sitä nätisti tai että sekoittusikohan se esine-etsintään, jota sitäkin ollaan omassa pihassa tehty ja jossa alkeistreeni on meillä vähän samantapaista. Niin on jäänyt Mestalta tunnistusnoudon opettelu aloittamatta.

Tuolla varastohallissa Mesta joutui katselemaan, miten Lumes sai tehdä hommia, ja Mestan olisi niin mieli päässyt tekemään samaa kivaa, tosin eihän se tiennyt mitä Lumes oikeasti teki, mutta jotain josta sai lihapullaa palkaksi kuitenkin. Mietin sitten siinä, että ei Mestakaan varmaan kerrasta pilalle mee, että piilotetaan nyt sillekin kapula ja kokeillaan, että tajuaako se siitä mitään. Niin pääsi Mesta sitten kokeilemaan työtä, josta sillä ei ollut harmainta hajua - ei vaan kun olikin! Se alkoi heti haistella hyllyjen reunoja ja kulki samalla eteenpäin, ja tullessaan kapulan kohdalle hoksasi heti, että tämä haju erottuu joukosta, nappasi suuhunsa ja toi minulle. Muutaman kerran piilotin Mestallekin sitten kapulaa vielä uusiksi ja ei se sattumaa ollut, jokaisella kerralla reagoi heti kapulan hajuun, paikansi sen, nappasi suuhunsa ja toi.

Lumeksen A-estenouto on petraantunut paljon, se kiipeää paremmin takaisinkin päin eikä välttämättä tarvitse enää niin hirveän pitkää matkaa vauhdinottoon. Kapulana käytän treeneissä enimmäkseen tokon ohjatun noudon kevyttä kapulaa, tässäkin kuvassa Lumeksella sellainen.

Palveluskoiraliiton rauniokokeisiin kuuluu osana ketteryysesteet. Lumeksesta kaikki tällainen on hauskaa ja se tarjoaa näiden esteiden suoritusta ilman käskyjäkin, jos niiden vierestä kuljetaan. Arkielämässähän olen Lumesta pennusta asti pyytänyt hyppimään ja kiipeilemään erilaisiin kohteisiin niin metsässä (kaatuneet puunrungot, kannot, kivet yms.) kuin taajamissakin (puistopenkit, -pöydät, ritiläraput, kaiteet yms.) ja uskon näiden hupiharjoitusten olleen osasyynä siihen, miksi nämä ketteryysesteetkin niin helposti ovat heti sujuneet, toki agilitypohjallakin on vaikutuksensa. Arjen touhuista voi siis olla joskus yllättävääkin hyötyä myös harrastuksiin.

Tikapuiden kapuaminen vaatii keskittymistä ja tarkkuutta tassujen asetteluun.

Lopussa täytyy odottaa nostamista alas esteeltä.

Liikkuva tynnyrisilta saattaa heilahdella ja mieli voi tehdä tepsuttaa äkkiä alas...

...mutta säännöt vaativat ennen puoltaväliä pysähtymään ja odottamaan ohjaajan mukaan.

Tässä rauniokasoja, joiden sisään on siis rakennettu useita kymmeniä erilaisia putkimaisia piiloja. Alue jatkuu kuvan ulkopuolelle vasemmalle, oikealle ja eteenpäin takana näkyvän tornin taakse. Puuntaimeen kiinnitetystä muovisuikaleesta voi katsoa tuulensuuntaa, joka usein vaikuttaa treenin suunnitteluun tai vähintäänkin koiran työskentelyyn.

Lumeksen vieressä olevan vaalean luukun takaa lähtee pitkä betonitunneli, jonka toinen suuaukko on kauempana kasan päällä. Mikäli tunnelissa ei ole ketään, luukku on kiinni, mutta koiran avattavissa, tai mikäli siellä on jollekin aiemmalle koiralle ollut maalimies, jätetään luukku kokonaan auki, jotta koira tarvittaessa pystyy helposti tarkistamaan piilon. Mikäli halutaan, että koira pääsee tunkeutumaan tunneliin sisään maalimiehen luo, luukkua ei tueta kiinni tai se pöngätään vain kevyesti. Mikäli taas halutaan, että koira ei pääse tunneliin maalimiehen luo (vaan suorittaa ilmaisun ulkopuolella), pöngätään luukku kunnolla kiinni esim. autonrenkailla. Pieni kolo luukun alareunassa on sitä varten, että tunnelissa oleva maalimies voi palkata koiran tulematta itse ulos.

Tässä yhtä tunnelia sisältä, pitutta sillä on useampi metri.