Turvallinen olo

Vaikka aamut ja illat ovatkin jo huomattavasti valoistuneet, ovat heijastimet vielä hyvinkin tarpeen. Lumekselle tekaisin uuden huomioliivin jo lokakuulla, mutta Mestan oma on antanut odottaa itseään. Tammikuulla sain vihdoin sen verran aikaiseksi, että Mestallekin valmistui uusi, keltainen puku. Mestalle on alennuksista ostettuna Hurtan heijastava remmikin ja kun irtoheijastimetkin vielä ovat matkassa mukana, niin pimeällä liikkuessa on kyllä aika turvallinen olo. Hyvin autoilijat tuntuvat meidät havaitsevankin, kun suurin osa väistää jo kaukaa toiselle kaistalle. Joskus olisi hauska itse nähdä itsensä koirien kanssa pimeällä tiellä, että miten kaus ja miltä ihan oikeasti näytetään. Koirien tapaan itsellänikin on heijastinliivi sekä roikkuva irtoheijastin, osassa ulkovaatteitani on myös joku heijastinrantu.

Ihmisten huomioliiveistä saa muokattua koirille sopivat ainakin kolmella eri tavalla, mutta itse olen tykästynyt tyyliin, jossa yhdestä huomioliivistä saa kahdet koirien liivit. Aiempi ohje näihin omatekoisiin löytyy marraskuulta 2012, tässä uudelleenkirjoitettu versio:

Ensimmäisenä liivi leikataan pystysuunnassa kahdeksi palaksi, eli kahdeksi koirien liiveiksi. Jos liivin muotoon nähden jää hieman ylimääräistä reunaa kangasta, tasoitetaan ne saksilla pois.

Tämän jälkeen liiviä sovitetaan koiralle, koiran pää tulee sisään ihmisten käsiaukosta ja olkapäänkohta siten koiran eturintaa vasten. Tarkistetaan ja varmistetaan liivin istuvuus koiralle, rinnasta se on helposti liian pitkä ja olen siitä lyhentänyt useamman senttimetrin verran ja ommellut sitten päät takaisin yhteen.

Koska liivit ovat malliltaan leveitä, ne saattavat mennä hieman etujalkojen päälle, jonka vuoksi seuraavassa sovituksessa kokeillaan, onko etujaloilla tilaa liikkua eteenpäin vai pitääkö niiden eteen leikata halkiot. Näissä Mestan uusimmissa liiveissä ei riittänyt pelkkä halkiokaan, koska liivin etuosa roikkui niin paljon etujalkojen edessä. Jouduin leikkaamaan koko etukappaleen irti ja ompelemaan uudelleen ylempään kohtaan.

Kaiken ollessa tähän asti mallillaan, siistitään liivin leikatut reunat tekemällä niihin noin 1cm taitokset, jotka ommellaan kiinni. Periaatteessa huomioliivit voisivat toimia tällaisinaankin valjaiden alla, mutta itse olen laittanut kaikkiin liiveihin vielä kiinnitysremmit lukkoineen/tarroineen. Kaulakappaleen ylijäämäpalasta olen ommellut suikaleen, jolla lukon toinen puolisko kiinnitetään liiviin, mutta kiinnitysremmin voi tehdä myös tavallisesta kankaasta tai nylonnauhasta.

Vastakappaleen voi tehdä samoin, mutta käytännössä olen todennut siihen hyväksi joustavan materiaalin (leveää kuminauhaa), joka kiinnitettäessä joustaa sopivasti eikä kiinnitysremmejä tarvitse siten säätää sentilleen oikeaan pituuteen. Kiinnitysremmeille sovitetaan sopivat paikat liivin alareunoihin molemmin puolin ja ommellaan kiinni. Pisto- tai hakalukon sijaan voi vaihtoehtoisesti liivin kiinnityksessä käyttää tarranauhaa, joko kahta kapeaa (noin 2cm) vierekkäin tai yhtä leveämpää (4-5cm). Tällöin riittää yksi, tarranauhallinen kiinnitysremmi, joka ylettää korkeahkolle vastakkaiseen kylkeen, jonne ommellaan toiset palat tarranauhaa. Parhaan kiinnitystehon saa laittamalla tarroja vaakasuunnassa kolme tai neljä alletusten noin 2-4cm välein.

Koska pohjana toimineissa ihmisten huomiliiveissä ei ollut olan yli kulkevaa heijastinpintaa, ompelin Mestan vanhoista liiveistä heijastinta etukappaleeseen. Sittenpä oltiinkin jo taas valmiita näkyviin ulkoilureissuihin!