keskiviikko 9. toukokuuta 2018

Sain tosi hyvä neuvon - mut en mä sitä sulle kerro


Tässä vuosien aikana koirablogeja lukiessani olen kiinnittänyt osassa blogeista huomiota yhteen mielestäni erikoiseen piirteeseen, jota edelleenkin jaksan ihmetellä. Olen useamman kerran nimittäin törmännyt siihen, että blogeissa kerrotaan jossain koulutuksessa käymisestä ja miten hyviä vinkkejä sieltä saatiin johonkin tiettyyn koulutukselliseen ongelmaan, mutta jätetään kokonaan kertomatta ne saadut vinkit. Minun on vaikea keksiä mitään perusteltua syytä tällaiseen "tiedon pimittämiseen", jos kumminkin kaikesta muusta kirjoitellaan ummet ja lammet paitsi näistä saaduista koulutusvinkeistä ei syystä tai toisesta kerrota halaistua sanaakaan. Monesti koiranomistajilla kuitenkin on samankaltaisia asioita, joihin koulutuksista apua haetaan, joten tuntuu oudolta, että tätä saamaansa tietoa ei haluta jakaa. Ymmärrän, että ihan jokaista neuvoa ja ohjetta on vaikea saada ymmärrettävään kirjalliseen muotoon, mutta voisi kai sitä edes vähäsen yrittää avata asiaa. "Saatiin tosi hyviä vinkkejä noutokapulan pureskelun lopettamiseen" mut en mä niitä sulle kerro "Saatiin tosi hyvät ohjeet rauhoittaa koiran jäljestämistä" mut en mä niitä sulle kerro "Saatiin tosi toimivat keinot opettaa koira kulkemaan vetämättä hihnassa" mut en mä niitä sulle kerro. Jne. Ihan hatusta heitettyinä esimerkkeinä. Ketä kiinnostaa vaikka sadan eri ongelman ratkaistuksi saaminen, jos ei yhtään kerrota, miten ne ongelmat on saatu ratkaistua.

Vastapainona taas on mukava lueskella niitä blogeja, joissa avoimesti kerrotaan näitä saatuja vinkkejäkin ja jopa kirjaillaan koko luento-/koulutusmuistiinpanotkin blogiin kaikkien nähtäville. On joitakin sellaisiakin koirablogeja, jotka eivät minua muuten sisällöltään kiinnosta/ jotka eivät päivity enää, mutta jotka olen merkkaillut itselleni muistiin nimenomaan sen vuoksi, että niissä on paljon avattuna näitä muualta saatuja koulutusvinkkejä.

Olen itsekin pyrkinyt toimimaan tavalla, josta toisten blogeissa pidän, ja esim. Lumeksen hyppyestevarovaisuuteen ja ihmisistä kiinnostuneisuuteen saadut erinomaiset vinkit löytyvät täältä. Tuokin kertomus koulutuksesta olisi ollut aivan toisenlainen, mikäli olisin vain lyhyesti todennut "Pipa antoi hyviä neuvoja siihen, miten Lumes oppisi oudoltakin näyttävien hyppyesteiden olevan kivoja." "Pipa ratkaisi Lumeksen ihmisinnostukseen liittyvän ongelman." Minusta olisi vain vallan hienoa, jos joku, jolla on koiransa kanssa samoja hankaluuksia kuin Lumeksella tuolloin oli, löytäisi Lumekselle saaduista ohjeista jotain, joka toimisi omalle koiralleenkin. Ja samoin minusta on ollut vallan hienoa löytää muiden blogeista heidän saamiaan ohjeita ja huomata niiden toimivan omalle koirallenikin. Olisinkin usean asteen verran tietämättömämpi ilman näitä positiivisia lukuhetkiä.

10 kommenttia:

  1. Hyvä huomio. Itsellä on valitettavasti blogissa monta sellaista kirjoitusta, missä kerron "kertovani kohta" tarkemmin jostain koulutuksesta / kilpailusta, mutta sitä "kohtaa" ei ole koskaan tullutkaan. Kirjoitan ihan liikaa, tai periaatteessa haluaisin "saada ylös" monia koiriin liittyviä asioita (ja siihen tarkoitukseen olen kokenut blogin olevan näppärin tapa), mutta aika ei yksinkertaisesti riitä suoltamaan niin paljon tekstiä kuin tahtoisin. Plus joitain asioita ei saa prosessoitua edes semi-fiksuksi tekstiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, onhan siinä toki tuokin, että haluaako pitää blogin ajantasalla ja kertoa asioista heti, vaikka ei ehdi välttämättä pidemmästi ja ajatuksen kanssa kirjailemaan (ja sitten ne jää kokonaan kirjoittamatta ne paremmat sepustukset), vai laahaako blogi jäljessä odottaen sitä päivää, kun on aikaa kirjoittaa pidemmästi ja ajatuksen kanssa. Minä olen tuota jälkimmäistä kastia ja se kyllä ärsyttää, kun haluaisin pitää blogin ajantasalla, mutta toisaalta haluaisin myös käyttää kunnolla aikaa tekstien kirjoittamiseen, joka taas tarkoittaa sitä, että blogi ei läpi vuoden pysy ajantasaisena. Nytkin on mm. maalis- ja huhtikuulta kehonhallintakoulutuksista tekstiluonnos odottamassa sitä päivää, jolloin ehdin sen kirjoittamiseen paneutua.

      Poista
  2. Mä olin just viime viikonloppuna koulutuksissa, joista kirjoittelin aika tarkastikin muistiinpanoja. Silti mua mietityttää noissa luento- ja koulutusmuistiinpanoissa se, että "saako" niitä kirjata julkiseen blogiin. Tai siis tottakai saa, mutta kyse on kuitenkin kouluttajan elannosta - jos kaikki lukevat tarkat luentomuistiinpanot blogeista, jää luennoilla kävijöiden määrä vähemmäksi. Toisaalta, vaikka on aina ihana lukea muiden muistiinpanoja ja niistä saa usein vinkkejä ja ahaa-elämyksiä, on se itse luennolla oleminen kuitenkin täysin eri asia. Käytännön koulutuksista tietty aina saa ihan eri lailla irti ollessaan paikalla kuulemassa, muiden koirien treenejä katsellessahan oppii tosi paljon. Ja tietty hyvä palaute ja toimivien vinkkien jakaminen on kouluttajallekin hyvää mainosta, tapahtui se sitten suullisesti tai blogin kautta.

    Mä tykkään kyllä hirveästi käydä erilaisilla lajipainoitteisilla luennoilla ja koulutuspäivillä, ja niistä on myös kiva lukea! Etenkin, jos tekstistä saa vinkkejä joihinkin omiin ongelmiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan niitä olla joitain sellaisia, jotka saavat sitten jonkun kaipaavansa, toimivan vinkin lukemalla jonkun toisen kirjoittamia muistiinpanoja ja siten ei koe tarvetta itse henkilökohtaisesti mennä enää kuuntelemaan, mutta varmasti myös niitä, jotka toisten kirjoittamien muistiinpanojen ansiosta innostuvat menevään johonkin vastaavaan tilaisuuteen. Juuri kuten kirjoitit, että on se kuitenkin ihan eri asia olla itse siellä paikanpäällä kuin lukea vain muistiinpanoja - ja vielä kun kyseessä on jonkun toisen tekemät muistiinpanot eikä omat, niin kirjattu on todennäköisesti juuri häntä kiinnostavia kohtia, kuin taas jo itse olisi ollut siellä, niin olisi tullut kirjailtua varmasti vähän erilaisin painotuksin asioita ylös. Ja käyväthän monet useammankin kerran jonkin samankin henkilön vetämissä koulutuksissa, kun tykkäävät ja haluavat vain kuulla ja saada oppeja lisää ja lisää. :)

      Poista
  3. On myös niitä kouluttajia, jotka kieltävät muistiinpanojen nettijulkaisun. Syystä, että asioita ymmärretään usein väärin ja monella eri tavalla. Koulutuksessa kävijöitäkin kun on monenlaisia. Toisaalta ihan ymmärretävääkin kouluttajan näkövinkkelistä, vaikka sinällään myös harmi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhteen tällaiseen olenkin törmännyt, että kerrottiin koulutuksessa käynnistä, mutta kouluttajan kieltäneen koulutuksen sisällöstä kertomisen. Toisaalta en ymmärrä, mutta toisaalta taas joo, sillä kyllähän siinä joskus sellainen "piirretty juoru"-efekti voi käydä ja asiat muuttua matkanvarrella erilaisiksi ja/tai eri tavoin ymmärretyiksi kuin mitä kouluttaja on tarkoittanut.

      Poista
  4. Tämä on niin tuttua, niin blogeista kuin elävästä elämästäkin välillä. Tieto lisääntyy jakamalla ja on kaikkien etu, että olisi mahdollisimman paljon tietoa liikkeella :)

    Kiitos, että kirjoittelet niitä ratkaisujakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin, kuten sanoit: "tieto lisääntyy jakamalla ja on kaikkien etu, että olisi mahdollisimman paljon tietoa liikkeellä". :)

      Poista
  5. En tiedä, kuulunko tiedon jakajiin vai pimittäjiin, mutta tarkoituksella en ainakaan jätä vinkkejä kertomatta. Aina ei ehkä huomaa kertoa asioista tarkasti, kun tuntee itsensä niin noviisiksi, että "kyllähän kaikki muut nämä asiat jo tietävät". Toisten blogeista tulee kyllä hyviä vinkkejä luettua, että on mukavaa, kun ihmiset jakavat tietojaan ja oivalluksiaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole sinun blogissasi ainakaan kiinnittänyt huomiota pimittämiseen sillä tavoin, kuin sitä tässä tarkoitan. :)

      Poista